Kapina Jokilaaksossa 1918

Ari Vallin

Vuoden 1918 sodasta on vuosien saatossa tehty monia tutkimuksia, joissa on etsitty totuudenmukaista kuvaa näistä tapahtumista. Nämä ovat liikkuneet kuitenkin pääasiassa yleisellä tasolla. Paikallishistoriankirjoituksissa sen sijaan vuoteen 1918 ei ole kovinkaan syvällisesti paneuduttu, vaikka sota rintamataistelujen ulkopuolella oli nimenomaan juuri paikallista, sillä niin porvariston järjestyskunnat kuin työväestön järjestyskaartitkin, joista sitten helmikuun alussa muodostuivat vuoden 1918 sodan "armeijat", syntyivät miltei poikkeuksetta kuntakohtaisesti. Samoin sodan aikaiset sekä myös sen jälkeiset väkivaltaisuudet, jotka tapahtuivat varsinaisten sotatoimien ulkopuolella, olivat usein paikallisten ihmisten välisiä konflikteja. Nämä paikalliset terrori-ilmiöt olivatkin pääasiallinen syy sille yhteiskunnalliselle traumalle, joka sodan jälkeisinä vuosina ja vuosikymmeninä aiheutti sen. että vuoden 1918 tapahtumia ei kyetty juurikaan rakentavasti käsittelemään, ja siksi ne jäivät kirvelevänä haavana vaivaamaan eri yhteisöjen elämää.

Tämä kirja kertoo tuosta Suomen historian synkimmästä ajanjaksosta Kokemäenjokilaakson perspektiivistä katsottuna. Tapahtumia seurataan pääasiassa joelle nimensä antaneen Kokemäen näkökulmasta, ja kirja sisältää myös 170:nen vuoden 1918 sodassa tai sen jälkiselvittelyissä menehtyneen kokemäkeläisen eri lähteistä löytyneen tiedot. Kirja sisältää myös runsaasti tuolta ajalta säilynyttä valokuvamateriaalia.

Syyllisiä vuoden 1918 tragediaan ei kirjassa etsitä, eikä mitään historiallista tuomiotakaan anneta näihin tapahtumiin osallistuneille. Nämä kun ovat kaikki jo tuomionsa kärsineet. Mutta opiksi tietenkin voidaan ottaa...